Tuolla, pelkalla hiekkakaistaleella me otetiin ensi kosketusta rapyloihin ja snorkkeleihin... Tuonne toivomme viela paasevamme!! Pelkkaa hiekkaa ja kaksi tuommoista puun runkoa. Seka aivan sikana hienoja simpukiota yms..
Ankkuroitiin paattimme...
...ja noustiin maihin....
....ja kuten naette, mina tykkasin heista!...
...viela ennen merille palaamista, odottelin sydamen tykytyksen tasaantumista...
jotta jalatkin kantaisi.
Ei voi mittaan, mutta kylla maa tata merinakymaa vaan rakastan!
Ja niin me paastin perille ilta-auringon saattelemana.
Jopas oli paiva tanaan. Kokemuksen reppuun meni tamakin.
Kerron siita joskus...Me siis tyoskennellaan baby day care centerissa. Siella ei lyoda ketaan, mutta niin vaan on mehuja imevaa touhua, etta oksat pois.
Ps. Vissiin me vahan teita aina muistellaan ja ikavoidaan, kun niin monesti ollaan jo nahty jos minkalaista unta suomesta ja suomeen palaamisesta. Oikeesti ei niin vahasti !
Huikeat on maisemat, voi vaan kuvitella mitä ne on paikan päällä kun kuvissakin suorastaan henkeä salpaavia, kuten ilmeisesti kilpikonnatkin ;)
VastaaPoistaEikä ole tainneet kokemukset muutenkaan jäädä odotuksiin nähden vaisuiksi, missään mielessä! Ja hyvähän se vain on että siltikin säilyy kotisuomikin mielen perukoilla :)
Siis sä koskit tohon otukseen?!
VastaaPoistahuhhuh Laura, oot kyllä rohkee heppu. Ite oisin kiertäny kaukaa :D ihania kuvia!
VastaaPoistaOon kateellinen teille ku saatte välillä vaa kellua tommosissa vesissä :|
VastaaPoistaOikeesti niin arvostan tätä että teette pitkät päivät hommia ja sitte jaksatte vielä kirjottaa meille tänne Suomen tantereelle.
Hienoja kuvia, upeita maisemia...
Ikävä teitä, mutta niin on vissii kaikilla ni ei haittaa niin suunnattomasti
Kerro empulle terkkuja!